Tervetuloa matkalle oppimaan ruumiintietoudesta ja tanssista, kun Taidetreffit vieraana on ihana ja aurinkoinen Eerika Arposalo.

Eerika Arposalo on tanssin, kasvatustieteiden ja ruumiintiedon ammattilainen, jonka tapasin Oulussa kultuurista hyvinvointia seminaaripäivän aikana. Koen suurta etuoikeutusta, kun sain kutsun seuraamaan hänen ja kollegansa Johanna Mikkosen Ruumiintieto luentoesityksen harjoittelua. Oli hienoa nähdä, heidän maalaavan ruumiillaan erilaisia muotoja tilaan aivan kuin tauluja mieleeni. Ympäröivä tila muuttui kankaaksi ja heidän raajansa siveltimiksi. Olin lumoutunut. Tässä jaksossa on kuultavilla otteita Ruumintieto luentoesityksestä tautottamassa keskustelua. 

Eerika Arposalo kotisivut
Ruumiintieto Instagramissa

Sinä olet aurinkotalo

Sinä olet aurinkotalo. Se on Taidetreffit podcast -jakson nimi, johon tämä tekstikin pohjautuu. Valitsin tuon nimen, sillä se kuvaa mielestäni hyvin jakson sisältöä. Sen lisäksi se kuvastaa mitä nykytanssi voi olla ja miksi ruumiintieto on tärkeää. Lause kuvaa osuvasti myös haastateltava Eerika Arposaloa. Tuo kaunis lause on Eerikan lapsen ensimmäisellä luokalla kirjoittama lause.

Tanssi on muutakin kuin kauniita liikkeitä

Eerika kertoo, että tanssi on liikettä tilassa ja ajassa. Jotain mitä tapahtuu sisäisessä maailmassa. Eikä tanssi välttämättä ole edes se, mitä tanssista näkyy ulospäin, vaan se voi olla jotain, mitä tapahtuu tanssijan sisällä ja syövereissä. Tanssi on voimakasta tunneilmaisua, joka yhdistää tunteet liikkeeseen.

Pelokkuus, ahdistus ja himokkuus, kaikki tämä voi tulla tanssiksi. Ei itseasiassa ole asioita, tunteita tai sanoja, joita ei voisi pukea tanssiksi. Tanssia tehdäänkin lukemattomista erilaisista lähtökohdista. Ideoita voi kummuta eletyistä hetkistä, sanoista, tunteista tai mielenkiintoisista sattumista. Kiinnostusta osoittamalla on mahdollista löytää merkityksellisiä asioita ja hetkiä.

Yhdenlainen tapa synnyttää tanssi on aloittaa hengittäminen. Jo hengittäminen yhdistää sisäisen maailman ulkoiseen lihalliseen maailmaan. Ja kun mielessä on sitten jokin asia, jota haluaa tutkia tanssin keinoin, voi keho alkaa lähes itsestään viemään eri suuntiin. Ehkä aluksi pienin painonsiirroin ja sitten laajemmin liikkein. Näin alkaa muodostua tanssi, jossa ruumiis on tunteiden tulkki. Tanssi on yksi upea keino käsitellä ja pohtia myös omia elämänkokemuksia.

Sen lisäksi, että tanssi ja tanssitaide voi muuttaa maailmaa tanssijalle, niin voi tanssi myös muuttaa katsojan maailmaa. Tanssijan antautuessa katseelle ja katsojan seuratessa liikettä, voi syntyä vuorovaikutusta ja dialogia. Ei ole vain tanssija ja katsoja, vaan on jotain siinä välissä; jonkinlaista ajatusten tai tunnelmien vaihtoa.

Tanssia saa myös vapaasti tulkita kuten kukin itse haluaa, omalla tavallaan. Tanssista on mahdollista jäädä tunnejälki, joka voi olla hyvinkin voimakas. Tanssi voi saada nauramaan, itkemään, aiheuttaa hämmennyksen kokemuksen, tuottaa ahdistusta tai se voi ”päristä”, kuten nuoret sanovat. Tämä onkin siis varoitus. Tanssin katsominen voi herättää isoja ja aitoja tunteita laidasta laitaan. Tanssin parissa koetut hetket voivat voimaannuttaa tai kirkastaa suunnan, jota kohti haluaa edetä elämässään. Tanssi ja taide voi aiheuttaa laajoja purkauksia ja sysäyksiä yksilöissä, mutta myös jopa kansakunnallisesti, sanoo Eerika. Nykytanssi on onneksemme ottanut paikkansa tässä päivässä ja sitä arvostetaan laajasti.

”Tanssitaide laajentaa normeja ja tanssin ja taiteen tarkoitus onkin luoda utopioita, joissa tuodaan esille minkälainen tämä maailma voisi olla. Tanssi voi rikkoa rajoja, luoda ja synnyttää uutta.”

Ruumiintiedosta elämäniloa

Nykypäivänä ihmiset ovat erkaantuneet jossain määrin kehollisista kokemuksistaan, kun kiireinen yhteiskunta vaatii meitä suorittamaan enemmän ja enemmän. On jatkuva kiire. Ihmisillä on kuitenkin onneksi pakottavia tarpeita, jolloin kehollisen kokemuksen äärelle on pakko pysähtyä. Näitä on mm. vessassa käynti, syöminen tai nukkuminen. Valitettavaa on silti, että nämäkään tapahtumat eivät välttämättä ole enää sellaisia tilanteita, joissa oma ruumis tiedostetaan.

Eerikan toiveena on, että oman ruumiin äärelle pysähdyttäisiin useamminkin. Tarkasteltaisiin omaa ruumista vaikka kujeillen ja leikin kautta. Näin pystyy houkuttelemaan esiin mahdollisuuksia, joita oman ruumiin tiedostaminen tuottaa. Milloin sinä teit viimeksi kuperkeikan tai vaikka vain asetuit lattialle makuulle ja nousit siitä ylös? Miltä se tuntui? Aina kun haastaa oma kroppaansa, haastaa myös omia aivoja.

Omien aistimusten ja tuntemusten kanssa on mahdollista harrastaa vuoropuhelulua, mikä auttaa lisäämään ymmärrystä omasta itsestä. Kun pysähtyy ruumiinsa, oman arvokkaan instrumentin äärelle, rauhoittaa hengityksen, skannaa mitä aistimuksia siitä kumpuaa ja kuuntelee minkälaisia sointuja oma ruumiin sisäinen ääni säveltää, voi se auttaa tehokkaasti yllättävissäkin asioissa. Esimerkiksi kivun lievityksessä, kuten Eerikalla tapahtui migreenin kanssa.

Eerikan mukaan ruumiin tiedostamisen ja huomioimisen aloittaminen ei tarvitse olla vaikeaa. On helppoa aloittaa ihan vaikka silittämällä itseä ja hellimällä omaa ruumistaan. Kylpeminen, saunominen ja mikä vain kullekin tuon sitä ruumililista mielihyvää on jo askel eteenpäin. Huomion saaminen omaan ruumiseen on erittäin hyvä alku ja näin pääsee myös kiinni tähän hetkeen, joka on juuri nyt menossa. Tällöin voi kokea aitoa läsnäoloa.

Ruumis vanhenee ja on merkityksellistä miten elämme muuttuvan ruumiimme kanssa. Mitä enemmän ikävuosia tulee, sitä enemmän voivat keholliset kokemukset vähentyä ja se vaikuttaa myös siihen miten maailmaa voi nähdä ja mitä ajattelee. On suositeltavaa aktiivisesti ponnistella sen eteen, että suhde omaan ruumiiseen pysyy yllä. Ei ole pakko jämähtää ja antaa kehon kutistua rusinaksi ennenaikaisesti.

Ruumiintietoisia hetkiä sinulle!