Suvi Lindén keskustelemassa kulttuuripolitiikasta ja kulttuuriministeri ajastaan

Podcastissa selviää myös voiko taitelija vai poliitikko vaikuttaa enemmän maailmaan.

Oulun teatterin kotisivut

Kulttuuripoliittinen keskustelu ja taiteen merkityksen ymmärrys Suomessa

Tiivistelmä

Suvi Lindéniä haastattelemalla ja lähdeaineiston avulla pohdin, minkälaista kulttuuripoliittinen keskustelu Suomessa on ja kuinka tärkeää se on. Taide ja kulttuuri liittyy vahvasti meidän kaikkien elämään identiteettimme kautta, mutta emme siitä huolimatta aina ymmärrä sen arvoa ja tarvitsemme siitä muistutusta. Kulttuurin ja taiteen tukeminen, huomioiminen ja sen arvostuksen lisääminen on meidän kaikkien asia.

Mitä kulttuuri on?

Entinen kulttuuripääministeri Suvi Lindén kertoo Mika Oulun Taidetreffit -podcastissa kulttuurin ja taiteen merkitsevän paljon yhteiskunnalle ja myös yksilöille. Kun kysyin Suvilta haastattelussa, mitä kulttuuri ja taide hänelle merkitsee, kertoo Suvi, että kulttuuri ja taide ovat kaikkein merkityksellisimpiä asioita. Ne ovat hänellä läsnä arjessa ja tekemisissään mukana jossain muodossa päivittäin. Suvi jatkaa kulttuurin avaamista lainaten tulevaisuustutkija Markku Wileniusta; kulttuurista puhuminen on samaan aikaan helppoa ja vaikeaa, sillä jokaisella on näkemys siitä mitä se on, mutta vaikeus on siinä miten se määritellään. Tieteen termipankki antaa kulttuurille seuraavanlaisen määritelmän: Tietyn yhteisön omaksumat ja jakamat arvot, merkityksellistämisen, viestimisen ja tekemisen tavat sekä todellisuutta jäsentävät käsitykset, uskomukset ja tietojärjestelmät. (Tieteen termipankki). Minulle kulttuuri ja taide on alkanut merkitsemään aina vain enemmän. Minusta tuntuu, että suhteeni kulttuuriin ja taiteeseen on lisääntynyt ja syventynyt sitä mukaa, mitä enemmän olen aiheesta opiskellut ja mitä enemmän olen itseäni siihen suuntaan avannut.

Kulttuuripoliittinen keskustelu

Kulttuuri- ja taidepoliittista keskustelua käydään Suomessa isossa mittakaavassa ja valtakunnallisella tasolla silloin kun valmistaudutaan vaaleihin ja päättäjille halutaan nostaa asioita tietoisuuteen. Tämän lisäksi toisinaan yksittäiset tapahtumat saattavat nousta laajaankin keskusteluun. Keskusteluiden tulisi olla mahdollisimman laajoja, jotta asiat eivät jäisi pimentoon, kuten silloin kun pienemmät piirit keskustelevat keskenään. Hyvin useasti keskustelun pääpainopiste on rahoitus ja sen kohdistaminen. Niukat voimavarat helposti lisäävät keskusteluiden vastakkainasettelua, vaikka on myös näyttöä siitä, että kun voimavarat yhdistetään niin saadaan hyvää aikaan. Tämän keskustelun yhteydessä Lindén korostaa myös äänestämisen tärkeyttä ja että tulee huomioida ketä äänestetään, jotta meillä on riittävästi kulttuuria ymmärtäviä henkilöitä edustettuina päättäjien keskuudessa. Oma kokemukseni on, ettei kulttuuripoliittista puhetta kovin laajasti käydä tai tuntuu, että se jotenkin jää pimentoon niin mediassa kuin muutenkin. Ehkä se helposti mielletään asiaksi, joka ei ole niin tärkeä kuin muut asiat. Uskon kuitenkin, että keskustelua tarvitaan ja sitä on lisättävä. Keskustelu voi aluksi olla vaikka jotain pientä, josta mahdollisesti sitten kumpuaa jotain suurempaa. Haluan ainakin omalta osaltani olla mukana tässä keskustelussa ja herättää ihmisiä huomaamaan kulttuurin ja taiteen tärkeyden. Toivon myös, ettei keskutelun aina tarvitsisi mennä siihen, miten kulttuurin ja taiteen arvoa voitaisiin paremmin mitata. Uskon, että sen huomaa myös ihan kokemalla ja osallistumalla.

Taide ja kulttuuri on osa identiteettiämme

Taiteen ja kulttuurin merkitys ymmärretään nykyisin mahdollisesti laajemmin kuin ennen. On käyty keskustelua siitä, miten luovuuden tukeminen parantaa ongelmanratkaisukykyä ja kuinka kulttuurilla on rooli terveyden edistämisessä. Suvi myös mainitsee Maailman terveysjärjestö WHO:n, jonka vuonna 2019 julkaiseman raportin mukaan taide voi tarjota innovatiivisia ratkaisuja monimutkaisiin terveyshaasteisiin. (Fancourt, D. & Finn, S. 2019) Kun mietitään minkälaista keskustelu oli 20 vuotta sitten, niin tänä päivänä on paremmin tutkittu ja vahvemmin tiedetään sekä ymmärretään kulttuurin merkitys meidän jokaisen kehitykselle ja kasvulle. Sitä kautta kulttuurin arvostus ja sen merkitys on lisääntynyt. Uusi asia ei silti ole, kuinka taiteella ja kulttuurilla vaikutetaan. Kun palataan ajassa taaksepäin ja mietitään tilanteita, jolloin kansakunta on kriisin äärellä. Esimerkkinä meidän kulta-ajan taide 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, milloin suomalaiset taiteen kautta nostivat barrikadeille suomalaisuuden ja itsenäistymisen tarpeen. Taiteen kautta me suomalaiset koemme suomalaisuutta. Ja taiteilijat kuvataiteen, musiikin kirjallisuuden kautta rakentavat suomalaista identiteettiä. Taide ja kulttuuri on osa meidän sivistystä ja kulttuuria sekä meidän identiteettiä kansakuntana että ihmisenä. Näihin Suvin ajatuksiin on helppo yhtyä. Olisiko kansallisia ja yksilöllisiä identiteettejä lainkaan ilman taiteita ja kulttuuria. Ei varmastikaan. Tämä on olennainen osa sitä mitä kulttuuri on.

Kulttuurityötä on tuettava kunnissa

Nykyisellään Suomella on kansakuntana vahva oma kulttuuri-identiteetti ja paikka Euroopassa, jota meidän hyvä koulutuspohjamme tukee ja vahvistaa. Kulttuurin ja taiteen tukeminen rahallisesti edesauttaa ja lisää verovaroja, kuten jo tehdystä työstä voidaan havaita. Tätä työtä tulee lisätä myös jatkossa. On myös tärkeää, että kuntien työtä kulttuurin ja taiteen parissa edistetään. Tämä on elinehto, jotta meillä on jatkossakin elinvoimaisia ja kulttuurillisesti rikkaita kuntia. Nämä asiat nousivat esille niin Taiteen ja kulttuurin barometristä (2020) kuin myös Suvin puheissa. On mielestäni erittäin tärkeää saada lisättyä yhteistyötä kuntien ja taiteilijoiden välillä ja edesauttaa kuntien vahvan kulttuuri-identiteetin syntymistä jo siitä syystä, että kunta voi säilyttää elinvoimaisuutensa. Pienimmissä kunnissa tähän on syytä panostaa täysillä, sillä muuten nämä väistämättä kuihtuvat. Niin tärkeässä ja keskeisessä osassa koen taiteen ja kulttuurin olevan meidän kaikkien elämäämme.

Lähteet:

Taidetreffit, Kulttuuripolitiikkaa – Vieraana Suvi Lindén 10.2.2023 https://open.spotify.com/episode/5yj3prcQQsa1UNvuPLZsE7?si=47f2b54d54ef4a57 Hakupäivä 14.2.2023

Tieteen termipankki: Ihmistieteet:kulttuuri. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Ihmistieteet:kulttuuri Hakupäivä 14.2.2023

Fancourt, D. & Finn, S. (2019). What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe (Health Evidence Network (HEN) synthesis report 67). https://www.who.int/europe/publications/i/item/9789289054553 Hakupäivä 14.2.2023

Ruusivirta Minna, Lahtinen Emmi, Rensujeff Kaija, Kurlin Niiniaho Ari. (2020) Taiteen ja kulttuurin barometri https://www.cupore.fi/images/tiedostot/2021/taiteenjakulttuurinbarometri_2020_cupore.pdf Hakupäivä 14.2.2023