Sinä olet aurinkotalo – Vieraana Eerika Arposalo
November 6, 2022Teatterin ihmeellinen maailma – Vieraana Heli Haapalainen
January 9, 2023Tervetuloa nauttimaan matkasta musiikin, ihmisyyden ja kansantarujen maailmaan.
Mika Kolehmainen on oululainen muusikko ja multitalentti, jonka kuulin ensimmäisen kerran soittavan Oulussa taiteiden yössä tähtitorni kahvillassa, kun ystäväni olivat pyytäneet Rommakko bändin keikalle. Oli, kerrassaan upeaa kuunnella pimenevässä syysillassa taiteiden täyttämän päivän pääteeksi Oululaista musiikkia, joka ottaa kantaa asioihin.
Mika Kolehmainen YouTube
Rommakko Facebookissa
Kansanmusiikin syvälliset sanomat
Valkean kaupungin musikantin, Mika Kolehmaisen polku taiteen ja kulttuurin pariin on hyvin proosallinen. Pienenä, seitsemän vuotiaana poikana Mikan piirtäessä kotonaan tummassa Oulun illassa sattui kohdalle sähkökatko, joka keskeytti piirtopuuhat. Tottakait se on vakava paikka, kun luova prosessi on pahasti kesken ja vähemmästäkin voi pahoittaa mielensä. Tästä syntyi reaktio ja ajatus, että hän piirtää koko yön, kunhan valot vain palaavat. Lopulta valot palasivat ja syntyi kuva koirasta, joka istuu aidan päällä katsellen elämänmenoa. Samalla tuo poika ymmärsi, että juuri piirtäminen on se, mitä hän haluaa tehdä myös tulevaisuudessa ja isona.
Musiikki tuli mukaan kuvioihin ala-asteella, kun vanhemmat olivat hankkineet kotiin sähköurut joilla Mika jo pienen hetken kuluttua soitti Emma -biisiä lennokkaasti. Näin musiikki tempaisi matkaan ja sähköurut soivat useita tunteja päivittäin. Myöhemmin Oi, Susanna -kappaletta soittaessaan, tuli Mikan ajatuksiin banjo, jota soittamalla hän arveli kappaleen kuulostavan erityisen hienolta. Banjon hän sai myöhemmin lahjaksi joulupukin tuomana. Vaikka banjo olikin unelmien täyttymys, niin ei se silti rämissyt samalla tavalla Hurriganesin musiikin tahdissa kuin kavereiden kitarat. Näin ollen kitara oli saatava. Siitä lähtien on kitara ollut olennainen osa elämän rekvisiittaa kertoo Mika.
Tänä päivänä Mika soittaa ja tekee musiikkia Rommakko yhtyessä, joka soittaa kansanmusiikkia, folkkia tai ehkäpä folk ’n rollia, jossa on tietynlainen pelimanni vivahde. Akustisilla soittimilla soitettuja kappaleita löytyy moneen lähtöön, aina vauhdikkaista ralleista kantaaottaviin ja kaihoisiinkin tunnelmapaloihin. Kappaleet kertovat mm. siitä mikä elämässä koskettaa, kuten ihmisistä ja siitä mitä korvien välissä tapahtuu kun pyritään kohti hyvää ja parempaa elämää. Keikoillansa Rommakko luo riehakasta tunnelmaa musiikilla, joka puhuttelee.
Mikan mielestä on hyvä, että taitelijat ottavat kantaa asioihin, vaikkei se välttämätöntä olekaan. Ilman taitelijoiden kantaaottavuutta jäisi sille kentälle suuri aukko, sillä taitelijat ovat monesti erittäin humaaneja ja inhimillisiä sekä omaavat vahvat arvot. Taitelijat myöskin monesti ottavat kantaa aivan eri näkökulmista ja lähtökohdista kuin esimerkiksi poliitikot. Mikaa lähellä on erityisesti kaupunkikulttuurissa vanhan arkkitehtuurin ja rakennuskannan puolesta puhuminen. Rommakolla onkin tästä kertova kappale Valkea kaupunki. Rommakon kappaleissa on havaittavissa oveluutta, joilla voi jyrkätkin näkemykset kertoa niin, että ne on miellyttävä ottaa vastaan. Mika uskookin, että sillä tavalla näkemykset saatetaan kuulla paremmin, kuin että niitä alettaisiin takomaan nyrkillä korvaan.
Podcastissa Mika jakaa ajatuksiaan taiteen merkityksestä; taiteella voi olla iso merkitys ja mahdollisuus liikuttaa kansanjoukkoja sekä myös valtaapitävien palleja. Eihän siihen muuten suhtauduttaisikaan niin suurella pelolla joissain paikoin. Taide toimii myös hyvänä keskustelun herättäjänä ja tarjoaa vaihtoehtoisia näkökulmia asioihin.
Suosittelen hakeutumaan kansanmusiikin pariin, sillä se voi tuoda yllättäviä asioita mukanaan.